Jos lapsen vanhemmat eroavat lapsen ollessa kovin pieni, kuulee helposti sanottavan - ja ehkä niin on raskaassa tilanteessa myös helpompi ajatella - että lapsi ei eroa oikein muistakaan / ymmärräkään / koekaan tai mitä sanaa nyt haluaakaan käyttää. On ihan totta, että kovin pienellä lapsella ei ole käytössään sanoja, joilla hän toisi vanhempien eroa ja kokemustaan esiin. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö lapsi siitä huolimatta olisi sitä kokemassa. Jos lapsi on olemassa vanhempien erotessa, hän myös aistii ja kokee sen, riippumatta hänen iästään. Hänellä vain ei välttämättä ole tarvittavia työkaluja ja / tai sanoja sen käsittelyyn.
Lapset aistivat paljon sellaista, mitä me aikuiset ajattelemme piilottavamme. Tai siis, todennäköisesti lapset aistivat parhaiten juuri ne asiat, mitä me aikuiset kuvittelemme piilottavamme. Lapset nappaavat tuntosarvillaan pieniäkin vihjeitä ympäristöstään ja ajattelevat egosentrisyydessään kaiken johtuvan heidän omasta toiminnastaan. Olen esimerkiksi kuullut, kuinka pieni poika syytti itseään siitä, että heidän kotiinsa oli murtauduttu. Syynä tähän oli se, että poika tykkäsi leikkiä rosvoa ja poliisia. Jos tapahtuma koskettaa lapsen elämää, ajattelee lapsi olevansa siitä vastuussa, näin suoraviivaisesti asia menee. Tämä syyllisyyskysymys on ihan oma aiheensa, voisinkin palata siihen myöhemmin. Nyt takaisin lasten tuntosarviin ja kokemuksiin.
Tilli Toukka -vertaisryhmissä on ajoittain tullut vastaan tilanteita, että lapsi, joka on ollut pieni vanhempiensa erotessa, ryhtyy yhtäkkiä "oireilemaan" vertaisryhmän jatkuessa. Tämä tuntuu vanhemmista kummalliselta ja huolestuttavaltakin, etenkin jos ero ei ole aiemmin tuntunut juuri vaikuttaneen lapseen. Lapsen muuttunut käytös voi tuntua pahalta ja tuntua vanhemmista jopa siltä, että lapsen pitäisi lopettaa ryhmässä. Lapsen kannattaa kuitenkin antaa sekä reagoida että jatkaa ryhmässä! Todennäköisesti tällaisissa tilanteissa on käynyt niin, että lapsi on saanut Tilli Toukasta kaipaamiaan työkaluja tunteidensa ja sitä kautta perhetilanteen käsittelyyn ja hän reagoi saadakseen käsittelyyn tukea vanhemmiltaan. Myös Tilli Toukka -vertaisryhmä ohjaajineen tukee lasta ja perhettä. Tilli Toukka -vertaisryhmässä ei käsitellä perhetilanteita, vaan
niiden lapsissa herättämiä tunteita ja annetaan lapsille heille sopivia tunnetyökaluja. Tunnetyökalut tarjoavat lapselle
hyvän keinon tunteiden, ja näissä tapauksissa samalla perhetilanteiden
käsittelyyn. Käsiteltynä asia vaivaa todennäköisesti jatkossakin vähemmän kuin käsittelemättömänä.
Jos lapsen vanhemmat eroavat, on se aina myös lapselle iso asia. Normitilanteessa lasta tukee parhaiten yhteistyövanhemmuuden jatkuminen ja se, että hän saa ikätasolleen sopivaa tukea vanhempien eron käsittelyyn. Lasten kaipaaman tuen kanssa ei onneksi tarvitse jäädä yksin, vaan apua on tarjolla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti